Eristyslaskuri – Laske eristyksen parantamisen hyödyt

Selvitä eristyksen parantamisen tuomat energiasäästöt. Syötä pinta-ala, nykyinen ja uusi U-arvo sekä energian hinta.

Energia-asiantuntijoiden tarkastama Viimeksi päivitetty 2026-04-09

Tulokset

Nykyinen lämpöhäviö
Uusi lämpöhäviö
Säästetty energia
Vuotuinen säästö

Tarkeimmat tiedot

  • Suomen kylmassa ilmastossa eristys on kriittinen tekija: 30-50% lammosta karkaa huonon eristyksen vuoksi
  • Lisaeristys voi vahentaa lammityskuluja 15-30% riippuen eristysrakenteesta
  • Ylapohjan lisaeristys on kustannustehokkain toimenpide: takaisinmaksuaika 3-6 vuotta
  • Rakennusmaaraysten mukainen U-arvo seinalle on 0,17 W/m²K (2018 normit)

Aiheeseen liittyvat laskurit

Eristyksen saastolaskelma

Lampohaviö (kWh/v) = Pinta-ala (m²) × U-arvo (W/m²K) × Astepaiväyluku × 24 / 1000 Saasto = (Vanha lampohaviö - Uusi lampohaviö) × Energian hinta
Lampohäviö riippuu rakenteen pinta-alasta, U-arvosta (lampölanpaisevyys) ja sisä-ulkolampotilaerosta. U-arvo kertoo kuinka paljon lampoa siirtyy rakenteen lapi: mitä pienempi, sita parempi eriste.

Esimerkki

Ylapohja 120 m², U-arvo 0,40 → 0,09 (lisaeristys), astepaiväyluku 4 500: Vanha 5 184 kWh/v, uusi 1 166 kWh/v. Saasto 4 018 kWh × 0,12 = 482 euroa/vuosi.

Eristyksen merkitys Suomen ilmastossa

Suomen ilmasto asettaa erityisvaatimuksia rakennusten eristykselle. Talvella ulkolampotila voi olla -20 asteesta -40 asteeseen Lapissa, jolloin sisä-ulkolampotilaero on jopa 60 astetta. Hyva eristys pitaa lammon sisalla ja vahentaa energiankulutusta merkittavasti.

Heikoimmin eristettya kohteita ovat tyypillisesti 1950-1970-luvun talot, joissa alkuperainen eristys on ohut ja ikkunat ovat yksinkertaiset. Ylapohjan lisaeristaminen ja ikkunoiden vaihtaminen ovat tärkeimmat yksittaiset parannukset.

Eristyksen parantaminen eri rakenteissa

Ylapohjan lisaeristys on helpointa ja edullisinta: puhallusvillan lisaaminen 150 mm:sta 400 mm:iin maksaa noin 15-25 euroa/m² ja saastaa eniten. Seinien lisaeristys vaatii usein ulkoverhouksen uusimisen mutta tuo merkittavia saastoja.

Ikkunoiden vaihtaminen kaksilasisista kolmilasisiin tai neliläsisiin vahentaa ikkunoiden kautta karkaavaa lampoa 30-50%. Suomessa kolmilasinen ikkuna on nykyisin minimistandardi. Uudet energia-ikkunat (U-arvo 0,7-1,0) ovat erinomainen investointi.

Energian hinnat Suomessa

Sähkö (kotitalous)
0.1882 €/kWh
2025-S1
Maakaasu (kotitalous)
0.0873 €/kWh
2024-S1
Bensiini 95
1.801 €/L
2025-12
Pörssisähkö (Day-Ahead)
0.0165 €/kWh
Tänään
Ø 30 pv: 0.0269 €/kWh
Vaihteluväli 30pv: -0.0 – 0.2356 €/kWh
Markkina-alue: FI

Energian hinnat Euroopassa

Maa Sähkö (kotitalous) (€/kWh) Pörssisähkö (Day-Ahead) (€/kWh) Maakaasu (kotitalous) (€/kWh) Bensiini 95 (€/L)
Germany 0.4001 0.0982 0.0677 1.788
→ Finland 0.1882 0.0269 0.0873 1.801
Denmark 0.3019 1.866
Norway 0.1202 0.105 2.381
Sweden 0.2133 0.0532 1.672
France 0.2594 0.0792 1.809

Lähde: Eurostat & ENTSO-E Transparency Platform · Päivitetty: 2026-03-30

Usein kysytyt kysymykset

Mista eniten lampoa karkaa suomalaisessa talossa?

Suurimmat lampöhäviöt ovat tyypillisesti: ylapohja ja katto (25-30%), seinat (20-25%), ikkunat (15-20%), ilmanvaihto (15-25%) ja lattia (5-10%). Vanhassa talossa ikkunoiden ja ylapohjan osuus korostuu.


Paljonko ylapohjan lisaeristys maksaa ja saastaa?

Ylapohjan puhalluseristys maksaa noin 15-25 euroa/m², eli 120 m² talolle noin 1 800-3 000 euroa. Vuotuinen saasto on tyypillisesti 300-600 euroa, joten takaisinmaksuaika on 4-7 vuotta.


Mikä on hyva U-arvo seinalle Suomessa?

Rakennusmaaraysten mukainen enimmaais-U-arvo on 0,17 W/m²K ulkoseinalle (2018 normit). Passiivitaloissa U-arvo on alle 0,10. Vanhojen talojen seinat voivat olla 0,30-0,50, joten parannuspotentiaali on suuri.


Kannattaako ikkunoiden vaihtaminen?

Kylla, erityisesti jos ikkunat ovat vanhoja kaksilasisia (U-arvo noin 2,5-3,0). Uudet kolmilasiset energia-ikkunat (U-arvo 0,8-1,0) vahentavat ikkunoiden lampohäviöitä 60-70%. Investointi maksaa itsensa takaisin 7-12 vuodessa.


Saako eristysremonttiin tukia Suomessa?

ARA myontaa energiavustusta tietyin ehdoin. Kotitalousvahennys (max 2 250 euroa/henkilo/vuosi) kattaa osan asennustyokustannuksista. Lisäksi jotkut kunnat tarjoavat paikallisia energia-avustuksia.

Aiheeseen liittyvat laskurit